Erilaiset ihmistyypit

Jos ihmiset jakaisi karrikoidusti kolmeen eri ihmistyyppiin, niin ensimmäinen voisi olla haaveilija, joka unelmoi isosti ja paljon, mutta joka ei välttämättä koskaan lähde toteuttamaan niitä. Haaveilija elää vahvasti tunteella, niin että nimenomaan se tunnetila, jonkun asian, tilanteen, hetken, romantisointi ovat hänelle usein tärkeämpiä ja palkitsevampia kuin itse haaveen todellinen tavoittelu, saati sen toteutuminen. Osittain ehkä siksikin, että haaveilijan unelmat ovat harvemmin mitään niin konkreettisia, että niitä olisi edes mahdollista lähteä sellaisenaan tavoittelemaan, koska ne ovat nimenomaan enemmänkin tunteita ja tunnelmia. Isäni suvusta löydän tätä paljon. Vietin lapsuuteni nuotiotulen äärellä kuunnellen tarinoita. Kuin mikäkin shamaani annoin ajatuksilleni siivet lentää korkeammalle kuin yksikään lintu on koskaan lentänyt. Sain olla vapaa arjen kahleista, hetkessä kiinni. Olla vain sen tunteen kanssa, kun tuli poltti ja kutitti hentoisia sääriäni ja kipinät tanssahtelivat iloisina nuotion yllä. Jo tuolloin mielikuvitus alkoi minullakin olla rajaton. Minussa on siis hyvinkin paljon juuri tätä ihmistyyppiä, haaveilijaa.

Toinen tyyppi voisi olla se, joka hyppää suoraan syvään päätyyn. Hän innostuu uudesta niin rajusti, että hänen on saatava kokea, tuntea, haistaa ja maistaa kaikki sillä siunaaman sekunnilla. Hän on niin innoissaan uudesta keksinnöstään, että elää innostustaan ihan yli äyräiden, hän ei välttämättä suostu vastaanottamaan siinä hetkessä mitään innovaationsa ulkopuolelta. Mitään, mikä ei juuri sillä hetkellä palvele häntä. Tätä todellista ylilyöntiä siivittää kuitenkin aivan ylenpalttisen positiivinen asenne kaikkea kohtaan. 
Yhteistä haaveilijan kanssa on, että tätä hyökyaallon harjalle sinkoavaa surffaria ohjaa yhtälailla tunne. Ero on kuitenkin siinä, että toisin kuin haaveilija, joka maalailee kauneutta rauhallisin siveltimen vedoin, tämän tornadon on saavutettava se kaikkien tunteiden tuoma hekuma heti, hänen kaikki aistinsa ovat avoinna kuin hollituvan ovet, jotta hän voisi saavuttaa kliimaksin mahdollisimman pian. Äidistäni löytyy paljon tätä, joten ei se ole ihme, että myös tämä ihmistyyppi on verenperintönä minussakin erittäin vahvana.

Kolmas ihmistyyppi voisikin sitten olla se analyyttinen realisti. Hänen toimiaan puolestaan ohjaa vahvasti äly. Hänellä saattaa olla tavoite mielessään kristallin kirkkaana, hän on äärimmäisen pitkäjänteinen ja järkevä. Hän suunnittelee askeleensa huolellisesti. Hänen suurin motivaattorinsa, voima, joka puskee häntä dieselveturin lailla hitaasti, mutta varmasti eteenpäin, on se, että hän saa tutkailla ja analysoida niitä pieniä askeleita, joista seuraava on aina lähempänä sitä jotakin suurta unelmaa.

Tiedättekö, minusta puuttuu tämä kolmas piirre lähes kokonaan! Minä suorastaan ahdistun ja jopa vähän turhaudun, jos joku kysyy minulta pitkän tähtäimen suunnitelmistani, tavoitteistani. Eihän minulla sellaisia ole, pitäisikö olla? Enhän minä voi mitenkään tietää etukäteen mihin elämä minua kuljettaa. Vaikka kuinka herkkäaistinen olisinkin, en voi tietää mitä huominen tuo tullessaan. Kuka tietää, josko keksin jonkun ilmiömäisen hienon idean ensi viikolla ja joutuisin pyörtämään puheeni ääneen lausutusta tavoitteesta.

Loppujen lopuksi, elämä kun on aina tässä ja nyt ❤