Tuoksuista asiaa

Eilen iltalenkillä havahduin siihen, että olin huomaamattani kulkenut ajatuksissani lapsuuden mökkimaisemiin. Tunsin kesän kuumuuden ihollani, pistelevät kivet jalkojeni alla, keveän kiireettömyyden ja ketunleivän kirpsakan maun suussani. Mikä minut näihin maisemiin kuljetti, oli syreenin tuoksu. Sen viettelevä tuoksu toi heti verkkokalvoilleni näyn kauniista syreenipensaasta siinä huussin vieressä. Saatoin kuulla innokkaiden pörriäisten hyörinnän sen ympärillä ja kuulla sukulaisteni iloisen puheensorinan taustalla.

Seuraava tuoksu veikin minut mamin ja papan luokse. Sinne satumaiseen mäntymetsään, jossa arvelen mörrimöykkyjen asustelevan niissä pienissä koloissaan kantojen alla. Tämä auringon paahtamien männyn neulasten huumaava tuoksu on tuoksuista taivaallisin mitä tiedän. Se edustaa minulle turvallisuutta, rauhaa, viipyilemistä. Se saa minut haluamaan istahtaa kuivuneiden neulasten peittämälle polulle vain päästäkseni lähemmäs tuota täydellisyyden tunnetta.

Tämä laittoi minut miettimään miten tärkeitä tuoksut ovat ja miten voimakkaasti ne minuun vaikuttavat. On tuoksuja, jotka saavat minut hyvälle tuulelle tai kuljettavat kauniisiin muistoihin. On myös tuoksuja, joiden vaikutus ei ole lainkaan näin positiivinen ja myös niitä, jotka nostavat ihokarvani pystyyn tietämättä edes miksi.

Talvipakkasella sieraimiin tulviva dieselin haju on minulle sellainen, joka saa minut heti ärtyneeksi, samoin käy vaikkapa paistetun munakkaan hajun kanssa. Tunnen kuinka ärsyyntyminen nousee iholle jo näiden tuoksujen kuvittelemisestakin. Aikanaan yhden työpaikkani sisääntulon, uutuuttaan hivelevä, hieman teollinen tuoksu sai vatsani reagoimaan fyysisellä kivulla. Sittemmin ymmärsinkin tämän merkiksi siitä, että oli aika vaihtaa uusi sivu elämässäni.

On myös niitä tuoksuja, joiden vaikutus on ristiriitainen, kuten mäntysuopa. Toisaalta se edustaa minulle puhtautta ja puhtauden tunne kaikissa olomuodoissaan on minulle hyvin rakas, mutta toisaalta mäntysuovan tuoksu myös hieman ahdistaa saaden tuntumaan siltä, kuin arkea pitäisi suorittaa rutiininomaisesti siitä poikkeamatta. Mielenkiintoista.

Tuoksujen maailma on kaikkinensa niin mielenkiintoinen, että olisi mukava kuulla miten ne muihin vaikuttavat ❤️

Kommentit

  1. Anonyymi20:11

    Voisin kulkea hyvältä tuoksuvan ihmisen vanavedessä😄
    Myös päinvastoin eli vastenmielinen tuoksu työntää poispäin, voin suorastaan huonosti. Tuoksu on kemiaa ja usein huomaamatonta.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilaiset ihmistyypit

Kuva
Jos ihmiset jakaisi karrikoidusti kolmeen eri ihmistyyppiin, niin ensimmäinen voisi olla haaveilija, joka unelmoi isosti ja paljon, mutta joka ei välttämättä koskaan lähde toteuttamaan niitä. Haaveilija elää vahvasti tunteella, niin että nimenomaan se tunnetila, jonkun asian, tilanteen, hetken, romantisointi ovat hänelle usein tärkeämpiä ja palkitsevampia kuin itse haaveen todellinen tavoittelu, saati sen toteutuminen. Osittain ehkä siksikin, että haaveilijan unelmat ovat harvemmin mitään niin konkreettisia, että niitä olisi edes mahdollista lähteä sellaisenaan tavoittelemaan, koska ne ovat nimenomaan enemmänkin tunteita ja tunnelmia. Isäni suvusta löydän tätä paljon. Vietin lapsuuteni nuotiotulen äärellä kuunnellen tarinoita. Kuin mikäkin shamaani annoin ajatuksilleni siivet lentää korkeammalle kuin yksikään lintu on koskaan lentänyt. Sain olla vapaa arjen kahleista, hetkessä kiinni. Olla vain sen tunteen kanssa, kun tuli poltti ja kutitti hentoisia sääriäni ja kipinät tanssahtelivat ...
Lue lisää

Vaihtoehto-sosiaalinen?

Kuva
Tein tänään mielenkiintoisen huomion itsestäni. Pidän itseäni hyvinkin sosiaalisena yksilönä, viihdyn hyvin muiden ihmisten seurassa, minun on helppo tutustua uusiin ihmisiin ja ylipäätään tulla juttuun ihmisten kanssa. Toki tarvitsen vastapainoksi ihmisille rutkasi aikaa ilman ihmisiä. Olen niitä ihmisiä, jotka lenkkipolulla tervehtivät kaikkia vastaantulijoita ja jäävät usein suustaan kiinni ventovieraiden ihmisten kanssa. No, minulla on kuitenkin niitä hetkiä, jolloin olen erittäin epäsosiaalinen ja ne on AAMUT! Erikoista siinä mielessä, että olen kuitenkin niin sanotusti ”aamuihminen” eli herään verrattain aikaisin ja nautin suunnattomasti aikaisista aamuista. Sen sijaan iltaisin en jaksa kukkua kovinkaan myöhään. No niin, kun olen aamulenkillä minulle saisi enintään toivottaa huomenet, muttei missään nimessä jäädä juttelemaan. Tiedättekö, kun olen vielä niin syvällä siinä jossain omassa epäsosiaalisuuden kuplassani, ettei suustani kertakaikkiaan tule ulos vielä mitään järkevä...
Lue lisää

Valheelliset ajatusmallit

Kuva
Kävin tässä taannoin työhöntulotarkastuksessa ja kuten tapana on, siellä otettiin myös verikokeet. Jännitin tuloksia. Lopulta sain tulokseni, jotka mukailivat mukavasti viitearvoja, paitsi kolesteroli. Se oli hieman koholla. Ei se sinänsä ollut mikään yllätys ja siksi varmasti jännitinkin juuri sitä arvoa eniten. Tiesinhän minä etteivät ruokailutottumuksiani viime aikoina ollut todellakaan olleet mairittelevat, kaikkea muuta. Syy miksi halusin tästä kirjoittaa, ovat kuitenkin ne tunteet ja ajatukset, mitkä ensireaktiona ampuivat sisuksistani täysin yllättäen kuin kylmä luoti taivaalle. Olin pettynyt ja häpeissäni ja mikä yllättävintä, ensimmäinen ajatukseni oli tämä: ”En syö enää ikinä mitään”. Siis mitä ihmettä, miten aikuinen nainen voi, tällä kaikella elämänkokemuksella, edes ajatella näin! Minäpä kerron. Minulle oli aikoinaan täysin normaalia, että juuri kontrolloimalla syömistäni, voin kontrolloida kaikkea. Aivan. Sehän kuulostaa täysin vinksahtaneelta ja sitähän se onkin, mutta ...
Lue lisää